Niittaron Tila on perustettu vuonna 1948, perinnönjaossa. Tilan maat ovat kuuluneet samalle suvulle ainakin vuodesta 1540, joka on ensimmäinen verotusvuosi Suomessa. Tätä vanhempia tietoja ei varmuudella ole saatavissa.

Niittaron Tilalla on ollut karjaa koko sen olemassaolon ajan. Alkuvuosina, kuten tuolloin tapana oli, pidettiin lypsykarjaa, sikoja ja lampaita. Sittemmin erikoistuttiin lypsykarjaan, mutta tämä ajanjakso päättyi vuonna 1988 jolloin tuotantosuunnaksi vaihtui yhdistelmäsikatalous. 2016 Niittaroon tuli lisäksi ylämaannautoja, joista kasvatettiin tilan ensimmäiset emolehmät. Luomuun siirryttiin 2018. Sekä eläimet että peltoviljely on luomuvalvonnassa.

Peltoviljely on perinteisesti ollut tärkeä osa suomalaista maaseudun elämää. Niittaron Tilalla on vuosien varrella kasvatettu niin viljoja, valkuais- kuin öljykasvejakin. Lisäksi on ollut sokerijuurikasta, heinää ja laidunmaita. Tällä hetkellä vijellään pääsääntöisesti ohraa ja vehnää, lisäksi nyt on kokeilussa rehuherneen viljely. Kaikki oman pellon antimet syötetään omille sioille.

Metsä on ollut myös aina tärkeä osa tilan toimintaa. Talousmetsissä suoritettavat harvennushakkuut tuottavat myös sivutuotteena tilakeskuksen lämmitykseen tarvittavan energiapuun. Koko tilakeskus, viljankuivaamoa myöten lämpeneekin 100 prosenttisesti uusiutuvalla energialla.

Lisäksi tilalla on nykyään, pitkän tauon jälkeen, hevosia. Omien suomenhevosten lisäksi pihatossa käyskentelee vaihteleva määrä täysihoidossa olevia hevosia. Tilalta löytyy hevosille niin laidunmaita, ratsastuskenttä kuin mukavat maastotkin.

Koska Niittaron Tila on muodostettu perinnönjaossa Eskolan kantatilasta, tulee sukupolvien ketju linkittymään jo kolmen sukupolven jälkeen suoraan Honkilahdella kuuluisaan Eskolan sukuun. Tässä ketjussa on Niittaron Tilan nykyinen isäntä järjestyksessään 18. Nykyinen yrittäjä on astunut vetovastuuseen sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2005. Tätä ennen on tilaa isännöinyt Eeva-kaisa ja Veikko Ruokonen (1948-1981), sekä Heikki ja Maritta Ruokonen ( 1981-2005)